Ennakko: G1 Climax 36

Kuvat: New Japan Pro Wrestling

Edes kesän jalkapallohuumaa ei saada päätökseen ennen kuin aivan toisenlainen urheilusirkusturnaus pyörähtää käyntiin. Niin siinä on taas käynyt, että New Japan Pro Wrestlingin vuosittainen G1 Climax hiipii kimppuun jälleen takavasemmalta. Showpainivuoden hikisin ja arvostetuin turnaus vetää jo numerossa 36, mutta toki hyvä muistaa, että NJPW:n kesäkuukausien raskassarjalaisten turnaushistoria ylettyy eri nimillä jo vuoteen 1974 asti.

Melkein koko 2020-luvun on tuntunut siltä, että NJPW:llä on jokin tulenpalava tilanne käsissään juuri parahiksi kesän kimaroita varten, eikä tämäkään kesä ole poikkeus. Ässä on poissa, pesuveden mukana alkuvuodesta lähti kasa yläkortin vakiokasvoksi muotoutuneita äijiä ja vielä kaupan päälle koko promootio siirtyi uuteen omistukseen. Bushiroad, joka osti NJPW:n vuonna 2012, möi kesäkuun alussa osuutensa TV Asahille ja Cyberagentille. TV Asahi omisti jo valmiiksi osan firmasta, ollen pitkäaikainen TV-kumppani ja ollut mukana toteuttamassa NJPW World -suoratoistopalvelua, kun taas Cyberagent omistaa valmiiksi Cyberfight-alaorganisaation alla painipromootiot Pro Wrestling NOAHin, DDT:n sekä Tokyo Joshi Pro Wrestlingin.

Kaupan todelliset vaikutukset alkavat todennäköisimmin näkyä vasta loppuvuodesta, mutta ei ole toki poissuljettua, että myllerrys takahuoneissa alkaa näkyä jo tuntua heti kesällä. Mutta G1 Climaxissa saadaan toivon mukaan keskittyä itse asiaan, eli painikarkeloihin.

Formaatti

G1 Climax alkaa lauantaina 11.7. ja päättyy noin kuukautta myöhemmin sunnuntaina 16.8. Kaksi lohkoa, kymmenen miestä molemmissa ja kaikki ottelevat kertaalleen toisiaan vastaan. Voitosta kaksi pistettä, tasapelistä yksi ja tappiosta ei yhtäkään. Lohkovaiheen otteluissa on 30 minuutin aikaraja.

Tänä vuonna molempien lohkojen kaksi parasta pääsee jatkoon. Välierissä 15.8. lohkovoittajat kohtaavat naapurilohkon toiseksi sijoittuneen ja näiden otteluiden voittajat kohtaavat loppuottelussa 16.8.

Koko turnauksen voittaja kirjoittaa nimensä painihistoriaan, mutta toki siinä sivussa kuittaa nimiinsä takuuvarman IWGP Heavyweight -mestaruusottelun (jos ei satu vyötä jo kantamaan) sekä lähes varman tontin tammikuun suurtapahtuma Wrestle Kingdomin mestaruusottelussa.

Kaikki tapahtumat ovat katsottavissa New Japan World -suoratoistopalvelun kautta suorana japaniksi sekä englanniksi selostettuina.

Osallistujat

A-lohko

Konosuke Takeshita (NJPW/AEW/DDT)
hallitseva NJPW World TV -mestari
kolmas G1 Climax
paras sijoitus: voittaja (2025)

Showpainin kolmoisagentti palaa jälleen rikospaikalle.

Konosuke Takeshitasta tuli viime vuonna ensimmäinen G1 Climaxin voittanut vierailija ja ensimmäinen vieras sitten Andre The Giantin ja vuoden 1985 kun joku NJPW:n ulkopuolinen painija on voittanut klassisen kesäturnauksen. Takeshitan voittokulku ei siihen tyssännyt, vaan mies kävi voittamassa IWGP World Heavyweight -vyön vielä syksyn aikana. Noutaja tuli kuitenkin Wrestle Kingdomissa, kun Yota Tsuji pisti miehen nöyräksi Boston Crabilla ja nousi tuplamestariksi. Takeshita ei kauan aikaa kuhnaillut, kun löysi korvaavaa arvometallia tilalle. En puhu nyt AEW:n International-mestaruudesta, vaan lähestulkoon yhtä merkittävästä NJPW World TV -mestaruudesta! Palkinnoksi tästä Takeshita on päässyt louhimaan kultahippusia sontakasoista, kun on päässyt puolustamaan TV-vyötä House of Torturen jämäosastoa vastaan.

Takeshita G1-voittajana ja päämestarina kuulosti paperilla niin itsestäänselvältä ratkaisulta, että oli ihme että siihen päädyttiin niinkin pikaisesti. Luonnollisesti tässä tapauksessa paperiratkaisu ei sitten toiminutkaan käytännössä toivotulla tavalla. Viime vuoden G1-loppuottelussa kaikista maailman painijoista EVIL veti yleisön reaktiot puolelleen eikä yleisön flegmaattisuus Takeshitaa kohtaan suuremmin korjaantunut syksyn edetessä. Eipä Takeshita ihan hirveästi paikalla ollutkaan, mikä on sitten se ongelman juurisyy. Takeshitan pääasiallinen työnantaja AEW kun työllistää miestä pääsääntöisesti rapakon tuolla puolen, niin NJPW-yleisölle jäi käteen kaveri, joka taidoistaan huolimatta on paikalla lähinnä isot tapahtumat ja isoimman turnauksen ajan. Kaupan päälle Takeshita paini syksyllä 2025 enemmän DDT:ssä kuin NJPW:ssä. Nyt sitten toistetaan samaa kaavaa, mitä nyt Takeshita kantaa pienemmän profiilin vyötä ja yksinäisen suden asemasta on iskenyt hynttyyt yhteen NJPW:n kotijoukkueen kanssa.

Neljä miestä on voittanut G1 Climaxin kaksi vuotta putkeen: Masahiro Chono (1991-1992), Hiroyoshi Tenzan (2003-2004), Kota Ibushi (2019-2020) ja Kazuchika Okada (2021-2022). Tähän voidaan vielä ympätä G1 Climaxia edeltävistä turnauksista Seiji Sakaguchi (1976-1977) sekä Antonio Inoki (1974-1975, 1978-1981 ja 1986-1988, arvaa kuka oli buukkaaja). Lyhyemmin sanottuna tuplavoitto on harvinainen temppu, johon en usko Takeshitankaan yltävän, kun kerta lunta tuli tupaan vahvasti viime vuonna. NJPW World TV -mestaruus ei ole vielä osoittautunut onnentalismaaniksi, sillä vyön kantajista ainoastaan Zack Sabre Jr. on selvinnyt sen kanssa lohkostaan jatkoon vuonna 2023. Takeshitan jatkopaikka tuntuu kuitenkin melkein selviöltä ja kolme pudotuspelipaikkaa kolmella esiintymisellä ei olisi mikään yllätys.

Kehässä Takeshitan taidot eivät ole kadonneet mihinkään. Viime vuoden G1-tuotanto ei ollut niin hyvää kuin ensimmäisellä yrittämällä, mutta NJPW:n ulkopuoliset otteet ovat olleet sen verran kovia, että toivon Takeshitan pääsevän takaisin uomiinsa tällä kerralla. Onnistuessaan Takeshita vastaa illan ottelusta joka ilta.

Ottelutärppi: vs Yota Tsuji (Night 1)

Dome-revanssi kerää helposti huomion tästä otteluryyppäästä. Edeltävä kohtaaminen oli hieno, edeltävät G1-kohtaamiset niin ikään onnistuneita. Kahden mestarin kohtaaminen nostaa etukäteen ilmoille myös tasapelivaroituksen.

Yota Tsuji (UnBound Co.)
hallitseva IWGP Heavyweight -mestari
neljäs G1 Climax
paras sijoitus: finalisti (2024)

Nyt siitä liipaisimesta vihdoin vedettiin. Yota Tsuji on IWGP Heavyweight -mestari ja NJPW:n tämän aikakauden kasvot, ainakin toistaiseksi.

Viime vuoden G1-urakka päättyi välierissä Bad Luck Falen massiivisen ruhon alle, mutta noin muuten Tsujin ura on jatkunut nousujohteisena. Syksyllä Tsuji nappasi Global Heavyweight -mestaruuden toista kertaa itselleen päihittämällä Gabe Kiddin ja väänsi tiensä vielä World Tag Leaguen finaaliin asti saman huligaanin kanssa. Uuden vuoden puolella hypättiin astetta suurempien asioiden äärelle, kun Tsuji päihitti Takeshitan Wrestle Kingdomissa ja nousi (vihdoin) ensimmäistä kertaa urallaan IWGP World Heavyweight -mestariksi. Tsuji alkoi välittömästi kosiskelemaan kansan syviä rivejä tiputtamalla World-etuliitteen pois tittelin nimestä, yhdistämällä virallisesti vyöhistorian vanhan Heavyweight-version kanssa sekä kaikista olennaisimpana tuomalla vanhan V4-mallin mestaruusvyön takaisin vuonna 2021 luodun V5-mallin tilalle. Samaan syssyyn Unaffiliated ja War Dogs -tallien liittouma fuusioitiin uudeksi UnBound Co. -talliksi Tsuji nokkamiehenään. Keväällä kuitenkin kokoelmasta kaikkosi ensin Heavyweight-mestaruus ja melkein heti perään vielä Global-vyö. Loppu hyvin, kaikki hyvin, sillä kesäkuun Dominionissa Tsuji päihitti Callum Newmanin revanssissa ja nousi IWGP Heavyweight -mestariksi toista kerta urallaan ja suuntaa täten ensimmäistä kertaa G1 Climaxiin promootion ehdottomana ykkösnimenä.

Kahtena edeltävänä vuotena Tsuji oli ennakkosuosikki, mutta nyt on asia toisin. Tsujin ennakkosuosikin viitta putoaa olkapäiltä, mutta lähinnä olkapäätä painavan mestaruusvyön muodossa. Samat menneisyyden haamut painavat edelleen vaakakupissa: edellinen Heavyweight-vyötä kantanut G1-voittaja on Kensuke Sasaki vuodelta 2000 ja edellisestä finaalipaikastakin tulee kohta kuluneeksi 20 vuotta, kun Yuji Nagata ylsi mestarina finaaliin vuonna 2007. Mestari esiintyy (lähes) aina vahvasti, mutta loppuotteluesiintymiset ovat jääneet silti välistä vuodesta toiseen. En usko edes Tsujin rikkovan tätä kaavaa, etenkin kun G1-voitto on niin vahvasti profiloitunut myös seuraavan päämestaruuden haastajan kruunaamisessa ja Wrestle Kingdomin pääottelun ratkaisussa viimeiset viitisentoista vuotta.

Kehässä Tsuji on luottomies ja oikeaa kaveria vastaan oikein erinomainen. Olen Tsujin kohdalla päätynyt siihen pisteeseen, että aivan absoluuttisen maagista kehävelhoa ei lucha-hupailua hyödyntävästä Pepsodent-miehestä tule kuoriutumaan, mutta pääottelutasolle silti aivan toimiva ratkaisu karismansa ansiosta. Tyylirikkoja tulee varmasti vastaan, mutta pääsääntöisesti Tsujin otteisiin voi luottaa G1-talkoissa.

Useamman vuoden hypetyksen jäljiltä paikka promootion huipulla tuntuu ihan ansaitulta. En ihan välttämättä usko, että Tsujin valtakausi tulee olemaan yhtä pitkä tai merkityksellinen kuin Tanahashilla tai Okadalla, mutta sen tulee aika näyttämään.

Ottelutärppi: vs Hirooki Goto (Night 2)

Tsuji on ottanut Hirooki Gotosta mittaa kahteen otteeseen. New Japan Cupin finaalissa 2024 tuli voitto, mutta saman vuoden G1 Climaxissa tappio. Koviksi vastapareiksi osoittautuneet viiksiveikot ovat paukuttaneet tiskiin jo pari kovaa koitosta, kolmannella voi varmaan vielä parantaa. Kaupan päälle vielä herkullinen asetelma Goton epätoivoisesta paluusta vielä mestaruuskantaan, niin avot.

SANADA (House of Torture)
11. G1 Climax
paras sijoitus: finalisti (2020)

Sen verta on aikaa ehtinyt kulua ja kavereita liueta viereltä, että SANADA on koko turnauksen toiseksi kokenein kävijä. Jälleen kerran osoitus siitä, että kokemus ei vastaa välttämättä taitotasoa.

SANADA pysyi viime vuoden pisteiltään vaisun G1-esityksen jälkeen tiukasti alakortin puolella, häärien lähinnä NEVER Trios -mestaruuden ympärillä. Wrestle Kingdomin jälkeen mies otti sapattivapaata ja ehdittiin jo luulla/toivoa, että suunta olisi kohtalotoveri EVILin lailla ovesta ulos. Kuten kuvasta näkyy, toisin kuitenkin kävi ja SANADA palasi remmiin keväällä haastamaan Takeshitaa TV-mestaruudesta epäonnisesti.

Olen ehkä liian julma SANADAa(kin) kohtaan, mutta juna on ajanut tämän aseman ohitse pikavauhtia jo pariinkin otteeseen. Ei se paluuoteelu Takeshitaa mitenkään erityisen karmealta näyttänyt, mutta vuoden 2023 mestaruusvire (josta oikeasti ihan pääosin tykkäsin) on kadonnut kuin kulmakarvat Gedon lippiksen alle. Kun karismakaan ei koskaan ole ollut miehen suurimpia vahvuuksia, niin jäljelle jää hajuton, mauton ja asuvalinnoillaan epätoivoisesti väriä hakeva kokonaisuus. Status on kuitenkin visusti alakortissa enkä myöskään epäilisi jos SANADAn oma G1-lähtölaskenta alkaa olla jo käsillä ilman itsensä uudestaan löytämistä Toru Yanon jäniskevennysroolista.

SANADA onkin jälleen lähinnä jumbokamppailussa kiinni, mutta napsinee sitten pistetilannetta tasoittavia voittoja hähmäisissä paikoissa. Hyvällä tuurilla pari matsia jää myös mieleen positiivisella tavalla.

Ottelutärppi: vs Jake Lee (Night 6)

Tästä tulee kaiken järjen mukaan turnauksen huonoin ottelu, toivon mukaan edes tragikoomisella tavalla. Tärppinä on siis välttää tätä kuin ruttoa ja jättää se friikeille, jotka pyrkivät katsomaan koko G1 Climaxin alusta loppuun. Ei, minulla ei ole ongelmaa, teillä on ongelma!

Oleg Boltin (NJPW)
hallitseva NJPW Strong Openweight -mestari
kolmas G1 Climax
paras sijoitus: lohkon viides (2025)

Ah, Oleg Boltin, möhkäle vailla vertaa. Mies, joka pystyy repimään Hartley Jacksonista irti hämmentävän viihdyttävän yksilöottelun on edelleen oma suursuosikkini NJPW:n katraasta.

Uran paras G1-sijoitus palkittiin syksyllä feudilla House of Torturen kanssa. Bad Luck Falesta selvittyään Boltin sai kunnian tiputtaa NEVER-vyön EVILille ja palata takaisin Trios-vöiden pariin. Nuo vyöt Boltin koppasikin Hirooki Goton ja ja YOSHI-HASHIn kanssa tammikuussa. Ei voittokulku siihen toki tyssännyt, vaan helmikuussa Boltin kaatoi Tomohiro Ishiin Yhdysvalloissa NJPW Strong Openweight -mestaruudesta ja rynnisti uransa parhaalla suorituksella vielä New Japan Cupin välieriin asti. Toukokuussa tulikin sitten enemmän lunta tupaan takatalven tavoin, kun ensin haasto NEVER Openweight -vyöstä meni vihkoon, seuraavana päivänä hävittiin Trios-vyöt United Empirelle ja siitä seuraavana päivänä Boltin kärsi kyynärpäävamman, joka on pitänyt miestä sivussa toukokuun alusta lähtien. Paluu kehään saatiin juuri parahiksi G1 Climaxin alla.

Aina kun Boltin tekee jotain muuta, kuin on napit vastakkain House of Torturen kanssa, on luvassa priimaa (pätenee valtaosaan kokoonpanosta, mutta olkoon). Viihdyttävän Jackson-mähinän lisäksi Boltinilla on tältä vuodelta tilillään jo vuoden Painillisesti Oikeasti Paras™ NJPW-ottelu mainitussa NJC-välierässä Yuya Uemuraa vastaan. Karkea timanttihan Boltin on, mutta oikean santapaperin kanssa jälki on maagista. Ottelu Uemuraa vastaan oli siitä malliesimerkki, Painottelu isolla P-kirjaimella ja aivan perkeleen nautinnollista vääntöä. Ei Boltin varmaan koskaan ole se The Vetonaula, joka vetää Japanissa perseitä penkkiin, mutta niin kauan kun hän saa vääntää omalla tyylillään, niin ainakin allekirjoittanut on yhtä hymyä.

Vaikka itse toivoisin, että BoltinMania valtaa valtakunnan ja kazakki rynnistää vastustamattomasti G1-voittoon ja kohti Wrestle Kingdomia, niin realistisesti voittotaistelu joudutaan taas jättämään muille. Strong-vyöllä ei pitäisi olla mitään väliä, epäilen vahvasti että Boltin jaksaa edes kyseistä metallilaattaa raahata kehään asti. Strong-brändiä ja NJPW:n Yhdysvaltojen tapahtumia ajetaan ilmeisesti enemmän tai vähemmän alas, joten Boltin voi hyvinkin jäädä kyseisen vyön viimeiseksi kantajaksi. Enemmän buukkauksellisessa vaakakupissa painaa kyynärpäävamma. NJPW-buukkaus on aiemminkin rakastanut vammojen hyödyntämistä tappiollisten turnaussuoritusten taustapiruna, eikä tämäkään kerta liene poikkeus. Boltinin käsivarressa tulee olemaan turnauksen lopussa enemmän teippiä kuin lihasta ja samalla pistesarake näyttänee myös vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Ottelutärppi: vs Konosuke Takeshita (Night 6)

Viime vuoden kaksi mainiota NEVER-mättöä eivät ole vielä unohtuneet. Boltin ja Takeshita saavat taas törmäillä toisiinsa täydellä teholla karkean vartin verran ja varastaa shown siinä samassa.

Jake Lee (United Empire)
toinen G1 Climax
paras sijoitus: lohkon kuudes (2024)

Ei helvetti.

Jake Lee teki eeppisen paluun polvivamman jälkeen Tokyo Domessa United Empiren uutena shokeeraavana jäsenenä (irroittaen liveseurannassa “kuka vittu” ihmettelyä ja jengin manageriksi epäilyä) ja hyökkäsi kaikkien harmiksi heti samana iltana tuoreen IWGP Heavyweight -mestari Yota Tsujin kimppuun ykköshaastajuuden arvoisesti. Noin kuukauden IWGLee-meemuttelujen, parin kelvollisen promon ja vankkojen Japanin-suosion vakuuttelujen jälkeen New Beginningissä nähtiin sitä mitä ennenkin ilman Kento Miyaharaa: helvetin tylsä kokonaisuus hämmentävällä hahmotyöskentelyllä maustettuna. Seuraus oli välitön, kenkäisy takaisin alempaan keskikorttiin. Siitä vasta riemu repesikin, kun uuden “Silent Jester” -liikanimen keksinyt Lee päätti vetää pellemeikit naamalle ja perseilemään oikein urakalla. Dominionissa voitto tuli El Phantasmosta yhdessä vuoden huonoimmista otteluista, mikä lieni tarpeeksi oikeuttamaan G1-paikkaan.

Minulla ei jatkuvasta narinastani huolimatta ole teoriassa mitään painikomediaa vastaan. Pidinhän Toru Yanonkin G1-hassutteluista pidempään kuin monet muut ja olen vannoutunut Stalker Ichikawan fani, mutta Juggalo-Jake kuuluu aivan johonkin muualle kuin G1 Climaxiin. Tämä on siis olettaen, että Lee yrittää tosiaan yli vuoden kestäneen polvivammasta kuntoutumisen jälkeen yrittää olla komediaheel eikä siis rehellisen tosissaan esitä hassusti tanssivaa Jokeria herran vuonna 2026. Vaikka huono ELP-matsi ei olekaan mikään ihme, niin Dominion-matsin tasoista jöötiä varten piti jo ihan oikeasti yrittää! Yritän siis ilmaista, että Jake Leen edellisestä hyvästä esiintymisestä alkaa olla jokunen vuosi ja jokunen promootio jo aikaa.

Voimme vain toivoa, että Lee pysyy visusti ynnä muut -sijoilla. En tiedä kestääkö mielenterveyteni uutta IWGLee-kierrosta kalenterivuoteen. Hit me with that Lee Espresso, jättäkää muistot rauhaan ja kaivakaa Leen matsien aikana esiin vaikka vanhoja AJPW-nauhoja.

Ottelutärppi: vs Konosuke Takeshita (Night 2)

Jos joku pystyy repimään tästä Jake Leestä edes jotain, niin se on Takeshita. Ja jos ainoa ratkaisu on DDT-perseily, niin Takeshita on toivon mukaan oikea mies myös siihen hommaan.

Shingo Takagi (UnBound Co.)
kahdeksas G1 Climax
paras sijoitus: lohkon toinen (2021)

Lohikäärme hönkii vielä hyvällä höngällä eikä yläkortti ole kovinkaan kaukana, vaikka turnausvoiton haaveet kaikkoavat vuosi vuodelta loitommaksi.

Shingo Takagin vuosi on sujunut melko rauhallisissa merkeissä. Yläkortin vakiokasvona Takagi voidaan aina repiä helposti mestaruustaistoon lyhyellä varoitusajalla. Niinpä vuoden sisään Takagi sai kunnian toimia pakollisena puolustuksena Global-mestari Kiddille ja toukokuussa Heavyweight-mestari Newmanille. Siinä välissä ehti vielä jäädä World Tag Leaguen lohkovaiheeseen, visiteerata kotikonnuilla Dragongatessa ja jämähtää New Japan Cupissa puolivälieriin. Asema on edelleen vankka, vaikkei spekuloitua (ja ehkä toivottua) konnakäännöstä viime vuonna nähtykään, vaan Takagi on tiukasti uuden UnBound Co:n kakkosmies Tsujin rinnalla.

Takagin kohdalla voisi melkein uudelleen kopioida viime vuoden mutinat, mutta vain melkein. Huhut kangistumisesta ovat edelleen vahvasti liioiteltuja, katsokaa vaikka Dontakun päämestaruusottelua, jossa Takagi teki hartiavoimin hommia saadakseen Newmanin orastavan pääottelijapolun sulavasti liikkeelle ja näyttäessään edelleen olevansa potentiaalinen nimi huipulle. Aikakausi on kuitenkin vaihtunut ja Takagi muutaman muun veteraanin kanssa voinee heittää haaveet suurista saavutuksista takaisin Ö-mappiin.

Takagi on jälleen lohkonsa laadunvartija ja takuuvarman suorituksen luottomies, mutta valokeila alkaa olla vahvasti jo muualla. Kehässä Takagista ei homma jää kiinni, vaan on jälleen kiinnostava vastus melkein jokaisella lohkonsa edustajalle. Jatkotoiveet ovat olemassa, mutta uskon sen toisen lohkon rakastetun veteraanin vievän sen paikan nenän edestä. Takagin rooli on olla matemaattisessa jatkokamppailussa päätyyn asti, mutta jäädä jälleen katkerasti nuolemaan näppejään.

Ottelutärppi: vs Yota Tsuji (Night 6)

Olin jo kirjoittamassa tähän Boltinia, mutta sitten tajusin, että tarjolla on herkullinen tallin kärkiheppojen kähinä. Takagi ja Tsuji ovat kohdanneet vain kerran yksilöottelussa Tsujin ollessa vielä nuori leijona, joten jännitettä lienee tarjolla ihan riittämiin.

Hirooki Goto (NJPW)
18. G1 Climax
paras sijoitus: voittaja (2008)

Viimeinen mohikaani seisoo ylhäisessä yksinäisyydessään. Hirooki Goto on tämän vuoden osanottajista yksi kolmesta ex-voittajasta ja ainoa, jonka voitto ei ole tältä vuosikymmeneltä. Eikä siltä edelliseltäkään.

Viime vuoden G1 jäi välistä loukkaantumisen ja/tai uuden Street Fighter -elokuvan kuvauksien vuoksi (kirjoitushetkellä en vielä tiedä monta sekuntia Goton esittämä E. Honda loppujen lopuksi saikaan). Sen jälkeen Goto ehti olla Konosuke Takeshitan syksyn päämestaruushaastaja (1-9), yltää World Tag Leaguessa välieriin asti ja viettää kevään NEVER Six-Man Tag Team-mestaruuden parissa Boltinin ja YOSHI-HASHIn kanssa. Mr. New Japan Cupin taival päättyi tänäkin vuonna puolivälieriin ja joukkuemestaruusottelussakin tuli pataan. Kaupan päälle Goto vielä “pääsi” painimaan Danshoku Dinoa vastaan DDT:n ja NJPW:n yhteisshowssa. Kaikin puolin tavallinen vuosi siis.

Gotolla on varmasti useampikin kyseenalainen ennätys hallussaan, mutta G1-knoppifakta hiertää aina kesän korvalla. Goto on yksi neljästä painijasta, jotka ovat voittaneet G1 Climaxin ensiyrittämällään. Kazuchika Okada ehti voittaa G1 Climaxin useampaan otteeseen vielä debyyttinsä jälkeen. Kenny Omega ja Yoshihiro Takayama ottivat osaa vain muutamaan G1 Climaxiin urillaan. Goto on jahdannut toista voittoa kohta kaksikymmentä vuotta. Jos Goto on mukana myös ensi vuonna, hänellä on taskussa yhtä paljon G1-turnauksia kuin mainitulla kolmikolla yhteensä.

Olen jälleen skeptinen Goton voittomahdollisuuksista. Valtakunnan avaimet on jaettu tämän sukupolven käsiin, eikä Goto enää kuulu remmiin. Mutta entä jos! Viime vuoden kaunis IWGP Heavyweight -mestaruusvoitto oli vuoden painihetki (ja vuoden ottelu), niin eikö salama voisi iskeä vielä toistamiseenkin? Kehässä Goto vielä jaksaa, niin marginaalinen toive herää ainakin jatkopaikasta. Traaginen tappio voi sitten olla edessä pudotuspelissä, mutta antakaa minun uskoa, hitto vie! Kuten Takagi, myös Goto on takuuvarma suorittaja, jolle ei heikkoja päiviä toivon mukaan useampaa turnaukseen mahdu.

Aika ripustaa tuttu lakana taas kuukauden ajaksi seinälle: G1 Climaxin G-kirjain tarkoittaa Gotoa!

Ottelutärppi: vs Shingo Takagi (Night 8)

Vanhat sotaratsut ovat ennenkin onnistuneet yhdessä, viimeksi vuosi sitten Dominionissa, joten ei ole suurtakaan epäilystä, että kaksikko toimittaa jälleen. Jos ennakkouumoiluni pitävät kutinsa, niin tämä ottelu on myös avainroolissa viimeistä jatkopaikkaa jakaessa.

Great O-Khan (United Empire)
hallitseva IWGP Heavyweight Tag Team ja NEVER Six-Man Tag Team -mestari
kuudes G1 Climax
paras sijoitus: lohkon kolmas (2024), puolivälierä (2024)

Great O-Khanin kohdalla voisin pikku hiljaa lopettaa kyselyni mihin miehen rahkeet riittävät. Kohtalo joukkuekuvioissa ja G1-täytemiehenä alkaa olla selkeä.

O-Khan saapuu G1 Climaxiin tuplamestarina, sillä kevään rypistyksen jäljiltä kourassa roikkuu sekä IWGP Heavyweight Tag Team -vyö että NEVER Six-Man Tag Team -mestaruus. Henare on kaverina molemmissa tapauksissa ja trios-mestaruuden kanssa Will Ospreay käväisi antamassa vetoapua, jää nähtäväksi milloin seuraava puolustus siis nähdään. Tuplakultamiehen vuosi noin muuten on sujunut hiljaisissa merkeissä, eli mainittavampaa turnausmenestystä ei ole saavutettu.

Painijana katto on selvillä, eli GOK on tiukasti keskikortin ja joukkuedivisioonan miehiä. Oikeassa ympäristössä, oikeaa vastustajaa vastaan ja oikean kuun vaiheen aikana voi O-Khanista repiä oikein mielenkiintoisen ottelun irti, mutta tähän asti siihen ovat yltäneet Jon Moxley ja Zack Sabre Jr, joten toiveeni eivät tämän vuoden lohkokavereiden perusteella ole korkealla. GOK kokkailee kasaan ehkä jotain mielenkiintoista tai sitten valitettavan todennäköisemmin tyytyy klassiseen heel-rooliin, johon on taas joukkuedivisioonassa liukunut. EVIL on poissa, joten täytyyhän jonkun sitten heilutella terästuolia ja töniä kellonsoittajaa. Huoh.

O-Khan ylsi pari vuotta sitten yllättäen jatkoon asti, mutta toivon sen jäävän yksittäiseksi suonenvedoksi. GOK on lohkostaan SANADAn ja Leen ohella mälsin vaihtoehto jatkoon, joten toivon vankasti Gedon pitävän sekoilunsa kurissa ja nuhteessa. Mutta toisaalta, GOK loppuottelussa lienee jopa niin absurdi ajatus, ettei sitä ota kukaan tosissaan, aivan kuten EVIL finaalissa. Eikö niin? Eikö?

GOK pelottaa minua, pojat.

Ottelutärppi: Ryohei Oiwa (Night 4)

O-Khanin kohdalla kiinnostavat lähinnä katsomattomat kortit. O-Khan ja Oiwa eivät ole kohdanneet Oiwan oppimatkan jälkeen. Sitä edeltävä tilasto on O-Khanin eduksi vaikuttava 6-0. Köriläiden kohtaamisessa on siis vuorossa kalavelkojen maksun aloittelua tai dominanssin jatkamista.

Ryohei Oiwa (TMDK)
toinen G1 Climax
paras sijoitus: lohkon kuudes

Toisella yrityksellä ei olla menossa vielä päätyyn asti, mutta Ryohei Oiwan vahvat otteet toivon mukaan jatkuvat G1 Climaxissa.

Viime vuoden G1 Climaxia seurasi hiljainen syksy, mutta voittoisa loppuvuosi. Oiwa voitti ensimmäistä kertaa urallaan World Tag Leaguen TMDK-nokkamies Zack Sabre Jr:n kanssa. Wrestle Kingdomissa matkaan lähti vielä NEVER Six-Man Tag Team -mestaruus. Sen isomman joukkuemestaruuden kanssa Oiwa jäi kuitenkin nuolemaan näppejään New Year’s Dashissa, mutta sai Tokion yleisön täysin pauloihinsa taistelussa Yuto Icea vastaan. Valitettavasti myös toinen yritys Knock Out Brothersia vastaan päättyi tappioon ja New Japan Cupissa tuli noutaja vastaan ZSJ:n muodossa toisella kierroksella. Kun mestaruudet eivät ole olleet panoksena, niin silloin Oiwa muiden TMDK:n ukkojen kanssa on pääsääntöisesti ollut ihan voittavanakin osapuolena! Karsintaottelussaan Oiwa päihitti lopulta El Phantasmon.

Mainitut joukkueottelut KOB:ta vastaan ovat olleet parasta Oiwaa, mitä New Japanissa on nähty sen viime syksyn Uemura-ottelun lisäksi. Eihän se tarvinnut muuta kuin vahvan vastaparin jälleen kerran. Kehäesitykset ovat olleet vahvoja läpi vuoden ja on kaiken järjen mukaan vain ajan kysymys, ennen kuin Oiwa murtautuu myös yksilötasolla aivan kärkitasolle asti. G1 antaa siihen jälleen oivan mahdollisuuden, vaikka lohko ei olekaan ehkä se paras mahdollinen. Ottelut etenkin Tsujia, Takeshitaa ja Boltinia vastaan on hyvä ympyröidä isolla tussilla. Ei vaan laadun, vaan myös syksyn mestaruuskuvioiden kannalta.

Jatkomahdollisuudet lienevät aika ohuet tänäkin vuonna, sillä Oiwa jäänee odotusnumeron kanssa vielä jokuseksi vuodeksi odottelemaan, että Tsuji, Uemura ja Shota Umino kairaavat G1-voitot nimiinsä. Yksi pieni asia (vahvojen kehäesitysten lisäksi) saattaa antaa toivoa jatkopaikasta. Oiwa ja ja oma voittajasuosikkini Uemura ovat olleet keväällä jatkuvasti vastakkain, voiko tämä johtaa jopa kohtaamiseen pudotuspeleissä? Todennäköisesti ei, mutta toivossa on hyvä elää!

Ottelutärppi: vs Yuto Ice (Night 6)

Ihan kuin kuutosilta ei olisi jo tarpeeksi kiinnostava. Oiwan vuoden kohokohdat on nähty kahdessa huippuottelussa Knock Out Brothersia vastaan, joten uskon välienselvittelyn Icen kanssa jatkavan samalla kaavalla repien Oiwasta eniten tulta ja tappuraa irti.

Yuto Ice (UnBound Co.)
ensimmäinen G1 Climax
paras sijoitus: –

Tämän vuoden G1 Climaxin kolmesta ensikertalaisesta ensimmäisenä tulessa on köörin karismaattisin.

Olipa kerran Yuto Nakashima, jonka kyynärpää meni sijoiltaan heti debyyttiottelussaan. En ole varma kasvoiko siitä hetkestä asennevamman siemen, joka tuotti hedelmää Nakashiman palattua Euroopasta opintomatkaltaan uudella Yuto Ice -nimellä ja lökäpöksyisellä räppäriestetiikalla. Samalla Ice liittyi heti osaksi War Dogs -tallia. “Pro Wrestling High” -mantraa julistava törkyturpa pääsi heti kanssapainijoidensa ihon alle, mutta onnistui sen lisäksi myös kehässä. Knock Out Brothers -joukkueena yhdessä OSKARin kanssa Ice nousi pikaisesti IWGP Heavyweight Tag Team -mestariksi. Kaksikko hengitti firman laimeimpaan divisioonaan uutta eloa hämmästyttävällä teholla, joukkuemestaruusotteluiden kohotessa isojen tapahtumien kohokohdiksi. Alkuvuodesta Ice liittoutui muun jäljelle jääneen War Dogs -porukan kanssa uuteen UnBound Co. -talliin. KOB:n tasokas ensimmäinen kausi joukkuemestaruuksien kanssa päättyi Dominionissa United Empiren Great O-Khanin ja Henaren käsittelyssä. Nyt suunta kääntyy hetkeksi yksilöglooriaa kohden, kun Ice päihitti Taichin karsintaottelussa ja pokkasi paikan uransa ensimmäiseen G1 Climaxiin.

KOB kisaa vuoden joukkueen tittelistä tällä hetkellä lähinnä JackyRiiitan kanssa (pakollinen Dragongate-kortti on nyt käytetty), mutta nyt mitataan rahkeet yksilöturnauksessa. Icen brawlaukseen keskittyvä kehätyyli sopii hahmoon kuin nenä päähän, mutta miehen tärkein anti ei ole vain iskujen tymäkkyydessä vain mahtavassa antagonistisessa energiassa. Ice on viime syksyn paluunsa repinyt irti oikeasti tulta Yuya Uemurasta, Shota Uminosta sekä Ryohei Oiwasta, jotka ovat kaikki kaivanneet juuri Icen kaltaista vastinparia. Kehässä Ice ei ole ehkä se kaikista harjautunein (verrokkina heittäisin priimavuosien Togi Makaben lähimmäksi vastineeksi enkä vain hiusten takia), mutta on juuri rooliltaan sellainen tyyppi, jota firman jokainen vauvanaama toivoo vastaansa viikosta toiseen.

Icen voittosarake ei suurempiin lukemiin yltäne, vaan ensimmäinen G1-visiitti menee vielä oppirahoja maksaessa. Icen toivon jatkavan joukkuekuvioissa vielä useamman vuoden, niin toimiva on paritus OSKARin kanssa, niin ei tässä äkkiseltään edes toivo rakettimaista nousua myös yksilödivisioonan kärkikamppailuihin.

G1 Climaxin ensimmäinen ilta on Chicagossa, joten luvassa lienee hassunhauskoja Let’s Go Ice, Fuck ICE -chantteja puropuritaanien suureksi harmiksi.

Ottelutärppi: vs Yota Tsuji (Night 8)

Icella on lähinnä pelkästään kiinnostavia otteluita edessään, mutta yksi on ylitse muiden. Ice ottaa yhteen tallin johtajan, hallitsevan päämestarin ja oman sukupolven nokkahahmon kanssa. Tältä voi odottaa todellista räiskyntää puolin ja toisin.

Yleisiä ajatuksia A-lohkosta:

En tiedä kenen sekopään idea oli pistää SANADA, Lee ja GOK kaikki samaan lohkoon. Okei, SANADA ja GOK voivat olla mukana ihan kivoissakin otteluissa oikeaa vastustajaa vastaan, mutta Lee on taas osoittautunut ihan lapaseksi uudella hahmollaan. Ei tämä nyt ihan EVIL-tason terrorismia ole, mutta huonona iltana A-lohkossa voivat olla aika masentavat tunnelmat tulilla kun kolme lohko-ottelua viidestä sisältää tämän konkkaronkan edustusta. Vaikka laatupainijoita onkin muuten tarjolla, niin B-lohkolla on silti suurempi potentiaali olla se parempi lohko tänä vuonna.

Jatkopaikkojen arvonnasta voi toivon mukaan kyseisen kolmikon jättää pois laskuista, mutta toisaalta viime vuoden finaalin jälkeen en yllättyisi enää mistään. Logiikka huutaa, että päämestari ei alkulohkoon jää, mutta muut jatkopaikat ovat vähän enemmän auki. Icelle jää ensikertalaisena tyhjä arpa käteen, mutta muu viisikko ratkoo näillä näkymin sen toisen jatkopaikan. Boltin voidaan (valitettavasti) jättää helposti alkulohkoon loukkaantumisesta toipumisen verukkeella. Oiwaa voidaan potkia vielä päähän pari vuotta ennen jatkohaaveita, mutta marginaalinen mahdollisuus on hyödyntää Uemura-feudia välierävaiheessa, joten ehkä sittenkin (viimeisen kierroksen Oiwa/Takeshita kannattaa ympyröidä isolla tussilla). Jäljelle jäävät Takeshita, Goto ja Takagi, joista Takeshitan näen kärkihevosena jatkoon, mutta en yllättyisi jos jompi kumpi veteraaneista ärjyy vielä ihan jatkoon asti.

Jatkoveikkaukset: Yota Tsuji, Konosuke Takeshita

B-lohko

Callum Newman (United Empire)
kolmas G1 Climax
paras sijoitus: lohkon seitsemäs

Kaksi vuotta sitten Callum Newman oli mälsä G1-lisäys puhtaana Ospreay-kloonina. Vuosi sitten nähtiin merkkejä paremmasta. Tänä vuonna Newman on oman tallinsa johtaja, hallitseva New Japan Cupin voittaja ja entinen IWGP Heavyweight -mestari. Mitä kummaa on päässyt käymään?

Käytännössä viime vuoden G1 Climaxin päätteeksi Newman alkoi muuttua yhä häikäilemättömämmäksi painijaksi ja samalla sinetöi paikkansa United Empiren uutena johtajana. Viimeistään Wrestle Kingdomissa koko porukan heel-käännös virallistettiin. Sen jälkeen kevät olikin Newmanille yhtä nousukiitoa. New Beginningissä lähetettiin David Finlay häntä koipien välissä AEW:hen, sitä seurasi nousu historian nuorimmaksi New Japan Cupin voittajaksi ja vielä kaupan päälle Sega Sakura Genesiksessä Newman päihitti Yota Tsujin vippaskonstein ja nousi historian nuorimmaksi IWGP Heavyweight -mestariksi vain 23-vuotiaana. Newman loukkasi olkapäätään pahan näköisesti kesäkuun Dominionissa ja pudotti samalla mestaruuden takaisin Tsujille. Kehäkunto on siis mysteeri. Jos NJPW ilmoittaa Newmanin missaavan turnauksen viimeisessä showssa ennen G1 Climaxia, niin pääsen/joudun korjailemaan tätä vielä jälkikäteen, joten toivottavasti Newman pysyy ehjänä!

Jotain uusia tuulia yläkorttiin oli toki kaipailtu, mutta Newmanin nousu huipulle tuli aika puskista. Potentiaalista on toki puhuttu ja kehitystäkin parin vuoden takaiseen on nähty, mutta onko tässä nyt jo liian paljon ja liian nopeasti? Pohjusteltu ottelu oppi-isä Will Ospreayn kanssa (tunnen itseni yhtäkkiä helvetin vanhaksi) nähdään varmaan vuoden sisällä, mutta onko silloin Newman houkuteltu jo Yhdysvaltojen parrasvaloihin? Jos Newman saadaan pysymään paikan päällä ja jatkamaan kehitysaskeleitaan, niin käsillä voi olla melkoinen tekijämies. Onko Newman päämestaruuden tasoinen tekijämies juuri nyt? Ehhh, en nyt sanoisi miestä vahvimmaksi mahdolliseksi tekijäksi, mutta voin toki arvostaa rohkeaa kokeilua. Nyt on sitten jälleen buukkauksen käsissä tehdä Newmanista jotain muuta kuin tulevaisuuden triviakysymys Tadao Yasudan, Manabu Nakanishin ja Salman Hashimikovin rinnalle.

Niin, kehätoimintaan sijoittuvat Newmanin suurimmat kysymysmerkit. En nosta miestä lohkon kovimpien tekijöiden joukkoon, mutta Newman voi puskista yllättää parillakin laatuottelulla. Antennit kannattaa pitää ylhäällä ainakin kehutun NJC-finaalirevanssin kohdalla Yuya Uemuraa vastaan heti avausiltana. Mainittu olkapäävamma on kuitenkin kehätoimintaa ja jatkohaaveita rajoittava tekijä. Terveenä Newman olisi ollut vahva veikkaus jatkoon, nyt vamma antaa hyvän syyn jättää miehen alkulohkoon ja jättää nuorimman G1-voittajan ennätyksen Kazuchika Okadan haltuun.

Ottelutärppi: vs Zack Sabre Jr. (Night 5)

Brittiläiset ex-mestarit ottavat miehestä mittaa ja ratkovat kumpi onkaan se sumuisten saarten kovin jätkä. Drilla Moloneyltä ei edes kysytä, vastaus on ZSJ, mutta katsotaan miten ottelussa lopulta käy.

Zack Sabre Jr. (TMDK)
10. G1 Climax
paras sijoitus: voittaja (2024)

Maailman paras on antanut soihdun muiden haltuun, mutta se ei tarkoita etteikö ZSJ loistaisi taas G1 Climaxin kovimpana suorittajana.

ZSJ:n vuosi on kulunut hieman pienemmässä roolissa. Sabre pudotti lokakuussa toisen IWGP World Heavyweight -mestaruutensa Konosuke Takeshitalle, mutta sentään ponnahti loppuvuodesta vielä World Tag Leaguen voittajaksi Ryohei Oiwan kanssa ja vielä NEVER Six-Man Tag Team -mestariksi Wrestle Kingdomissa. Mestaruuskausi kesti toki vaan kolmisen viikkoa ja pari IWGP Tag Team -mestaruushaastoakin päättyivät kehnosti. New Japan Cupissakin matka tyssäsi puolivälieriin ja vieläpä taas Shota Uminoon.

Vaikka Sabre on ottanut hieman pienempää roolia parin mestaruuskauden jälkeen, on mies edelleen firman ja maailman ehdotonta parhaimmistoa. Rooli taitaa vaan hiljalleen valua takaisin ylemmän keskikortin portinvartijaksi, joukkuekuvioiden erikoismieheksi ja satunnaiseksi päämestaruuden haastajaksi. Sanon vasta hiljalleen, sillä ZSJ:llä on edelleen kaikki työvälineet olla realistinen finalisti G1-tasolla ja miksei vaikka päämestarikin. Tänäkin vuonna uskon vakaasti jatkopaikkaan enkä yllättyisi lainkaan, jos Sabre nappaa vielä finaalipaikankin. Saumoja varmaan rokottaa Kenny Omegalle kärsitty tappio Forbidden Doorissa, eihän nyt tuleville G1-menestyjille kannattaa antaa ison profiilin tappiota toveripromootiossa vain muutamaa viikkoa ennen turnauksen käynnistymistä?

Kehässä ei ole varmaan suurikaan yllätys, että ZSJ on omissa kirjoissani turnauksen väriläiskä ja repii kaikista melkein parhaan irti, jopa Ren Naritasta. Mestarillinen tekniikkapainija vääntää luulot pois nuorista ja vanhoista samalla letkeällä otteella. On vastuussa illan ottelusta melkein joka ilta. Sanokaa ZSJ, kun haluatte hyvää.

Ottelutärppi: vs Yuya Uemura (Night 3)

Firman paras vastaan viime vuoden G1-MVP. Odotukset ovat katonrajassa, mutta pyrin pysymään pöksyissäni ja hillitsemään ennakkohypeä. Olihan se viime vuoden ZSJ/Takeshita lohkovaiheessa vaan ihan jees. Nilkkalukkojen Nostradamus ei ole kohdannut Uemuraa sitten tämän nuoren leijonan päivien, joten kasassa voi hyvinkin olla jotain maagista.

Shota Umino (NJPW)
neljäs G1 Climax
paras sijoitus: lohkon toinen (2025), puolivälierä (2025)

Shota Umino on päässyt mestaruuden makuun ja ehkä vihdoin löytänyt oman roolinsa. Ehkä.

Viime vuoden G1 Climaxissa Umino ylsi pisteiden valossa parhaaseen suoritukseensa, joka ei luonnollisesti poikinut mitään sen kummallisempaa tekemistä loppuvuodelle. Ottelusarja Knock Out Brotherseja vastaan poiki kolme tappiota ja Wrestle Kingdomissakin rooli oli lähinnä soitella statistin kolmatta viulua NEVER Rambossa Yuya Uemuran ja DDT-tähti Kaisei Takechin vanavedessä. Keväällä sentään irtosi New Japan Cupin välieräpaikka (heikennystä edeltävästä vuodesta) ja tasapeli TV-mestari Takeshitaa vastaan. Dominionissa Uminon neljä ja puoli vuotta kestänyt opintomatkalta paluun jälkeinen taivallus ilman mestaruuksia ja turnausvoittoja (pisin kaikista nykyisen sukupolven kohtalotovereista) saapui päätökseen. Kummallisessa kolminottelussa Umino selätti Andrade El Idolon (ja sai totta kai buuauksia estäessään kolmannen osapuolen Drilla Moloneyn voiton) ja nousi IWGP Global Heavyweight -mestariksi. Ja ihan vaan sen takia, että NJPW haluaa nostaa ennakoiden ennakkoon valmiiksi kirjoittamisen hankaluutta, niin totta kai Umino vielä hävisi vyön Gabe Kiddille vain päiviä ennen G1 Climaxin alkamista. Se siitä mestaruuskaudesta.

Viime vuoden Umino oli kysymysmerkkejä täynnä monien mielessä flopanneen Dome-pääottelun jäljiltä, nyt tilanne on taas hieman lieventynyt. Puolitoista vuotta sitten huhuiltu hahmonmuutos ei ole koskaan varsinaisesti realisoitunut konkreettisesti muuten kuin sisääntulon muuttumisen myötä, mikä varmaan monien imbesillien kirjoissa varmaan riittäisikin ja Uminosta puhuttaisiin seuraavana painijeesuksena. Kun pahimmista kompastuskivistä on päästy, niin Umino on onnistunut vakiinnuttamaan sekä paikkaansa että rooliaan. Hän ei ole seuraava ässä, vaan soveltuu paremmin kakkosmiehen rooliin. Tämän tajuaminen pitäisi olla hyvä asia Uminolle, mutta myös firmalle itselleen. Kehässä Umino on hyvä, parhaimmillaan hän pystyy jopa erinomaisiin suorituksiin. Ei Umino onnistu loihtimaan herenpaskasta kanasalaattia, kuten kehno anglisminomainen sananlasku kuuluu. Taisin viime (vai toissa) vuonna olla yksi ainoita, jotka löysivät hopeareunuksen Uminon ja Ren Naritan G1-kohtaamisesta, toivon tänä vuonna tilanteen kohentuvan. Muita absoluuttisia karseuksia ei tämä lohko Uminolle tarjoa, paljon tilaisuuksia otella kaikin puolin typeriä otteluita sitäkin enemmän.

Toisenlaisessa tilanteessa Umino ja Uemura voisivat vetää yhdessä pitkän pätkän joukkuekuvioissa, mutta New Japanin nykytilanteessa molempia on revittävä vähän isompiin kuvioihin. Uminon tienviitat osoittavat tällä hetkellä kohti useampaakin ähinää AEW:n Death Riders -poppoota vastaan. Tuleeko Jon Moxley antamaan Uminolle edes kertaalleen yhden kunnon sysäyksen, tuleeko hän hakemaan vaan vanhan takkinsa takaisin vai onko Gabe Kidd ainoa joka jaksaa vääntää Uminon kanssa? Global-kuviot jatkunevat vielä tavalla tai toisella, eli G1-voittoa lienee turha vielä odotella.

Ottelutärppi: vs Aaron Wolf (Night 3)

Ihan vaan ettei jokaisen kaverin kohdalle tarvitse sanoa ZSJ, niin sanotaan nyt sitten Aaron Wolf. Ellei kummallisuuksia tapahdu, niin nämä herrat toimivan kotijoukkueen johtotähtinä ja NJPW:n toivon mukaan myös lippuluukuilla vetovoimaisina tähtinä. Ensikohtaaminen voi antaa hyvinkin osviittaa tämän kaksikon tuleville vuosille.

Yuya Uemura (NJPW)
kolmas G1 Climax
paras sijoitus: lohkon neljäs (2025)

Viime vuoden G1 Climaxin paras esiintyjä on tällä kertaa myös realistinen veikkaus voittajaksi, ainakin omissa kirjoissani.

Yuya Uemuran menneen vuoden metkuihin pätee melkein samat kertaukset kuin Uminonkin kohdalla, kun kaksikko puolisen vuotta vietti vahvasti hynttyyt yhdessä, mitä nyt Wrestle Kingdomissa Uemura soitteli toista eikä kolmatta viulua. New Japan Cupissa tuli sitten se suuri erotus, sillä Uemura ylsi ensimmäistä kertaa urallaan loppuotteluun asti. Takkiin tuli Callum Newmanilta, mutta myrskyvaroitus oli jälleen annettu. Kevät on sen jälkeen mennyt rauhallisissa, mutta pääasiassa voitokkaissa merkeissä alakortin otteluissa.

Kuten tulikin mainittua, Uemura oli viime vuoden G1 Climaxin tähti. Vahvat otteet illasta toiseen ja koko turnauksen paras ottelu Ryohei Oiwan kanssa eivät todennäköisesti jääneet keneltäkään huomaamatta. En epäile hetkeäkään, että Uemura ja ZSJ ratkovat keskenään illasta toiseen kuka nappaa illan ottelun kunnian itselleen. Tältä vuodelta Uemuralta onkin tilillä NJPW:n paras ei-Ässä -kategorian ottelu, päräyttävän fyysinen ähinä Oleg Boltinia vastaan New Japan Cupissa. Näillä otteilla (ja jos oma karisma löytyy jostain kiven alta), niin ässän viittaa voi yrittää asetella näille harteille, vaikka High Fly Flow -tavaramerkki menikin ihan toiselle kaverille.

Lienee enemmän omaa toiveajattelua kuin todellisuuden ymmärtämistä, mutta Uemura on tämän vuoden turnauksen suurin suosikki voittajaksi. Ei mestaruutta riippakivenä mukana, vahvat otteet kehässä ja mikä tärkeintä, uran tärkein kilpakumppani Yota Tsuji päämestaruuden haltijana. On tähtiin kirjoitettu, että kaksikko ratkoo paremmuuttaan vielä Tokyo Domen pääottelussa, joten mikä olisikaan parempi tilaisuus jatkaa kaksikon taistoa kuin tämä? Vain yksi tilastokummallisuus (ja luoton vähyys Gedon puuhasteluihin) rajoittavat sokeaa uskoani. Vain kaksi New Japan Cupin loppuottelussa hävinnyttä painijaa on voittanut saman vuoden G1 Climaxin: Hiroshi Tanahashi vuonna 2018 ja Shinsuke Nakamura vuonna 2011. Voiko Uemura seurata legendojen jalanjäljissä?

Uemuran pitäisi olla lukko jatkoon ja oma valintani voittajaksi. Tähän mennessä kaikki viralliset valintani ovat tainneet mennä metsään, joten saatte Gedon lisäksi tänä vuonna syyttää myös ihan kotosuomalaista manaustaitoa.

Ottelutärppi: vs Shota Umino (Night 7)

Uemura ja Umino (epävirallisesti U2) ehtivät vääntää puolisen vuotta joukkueena parin IWGP Heavyweight Tag Team -haaston ja World Tag Leaguen lävitse. NJPW:n kotijoukkueen keulakuvat toimivat hyvin yhteen tiiminä, mutta vastakkain uskon ja toivon jäljen olevan vielä parempaa. Kaksikko ei ole kohdannut vuoden 2019 Young Lion’s Cupin jälkeen eikä Uemura silloinkaan pystynyt Uminoa voittamaan. Aika maksaa kalavelat ja katsoa kuka on NJPW:n kiiltokuvapoika.

Ren Narita (House of Torture)
neljäs G1 Climax
paras sijoitus: lohkon neljäs (2023, 2024)

Muistatteko vielä, kun Ren Naritassa oli toivoa. Muistatteko, kun Tsuji, Umino ja Narita nimettiin seuraaviksi musketööreiksi? Muistatteko sen Ishii-ottelun? Ne hetket ovat kadonneet kuin kyyneleet sateeseen.

Nyt kun EVIL on poissa, niin Ren Naritan kontolle on jäänyt House of Torturen nokkamiehenä toimiminen. Tämä ei ole hyvä uutinen. Narita vei Aaron Wolfilta NEVER Openweight -mestaruuden New Beginningissä yhden vuoden kaameimmista buukkauksellisesta ratkaisuista ja tiputti vyön samalle kaverille Dominionissa. Siinäpä se. Ai niin, haastoi Narita myös syksyllä Sabren IWGP Heavyweight -mestaruudesta lähes PUOLITUNTISESSA ottelussa, jonka olen tehokkaasti yrittänyt unohtaa. Sama sekoilu on jatkunut noin muuten House-löyhkän karkottaessa tehokkaasti kaikkien muiden kaikki vannoutuneimpien fanien silmät kauaksi New Japanista.

Mitä kauemmin Narita viettää HoT-vorteksissa niin sitä kauemmaksi katoaa muistot miehen painikyvyistä. Nönnönnöö, sanovat NJPW-friikit, jotka pitivät Naritaa karisman mustana aukkona Shibata-kloonin roolissaan ja House-Naritalla on sentään hahmo. Samat tyypit ovat toki myös sitä mieltä että Narita on ihan sysipaska oli hahmo mikä tahansa. Häviävän lyhyinä hetkinä Narita voi muistuttaa olevansa myös ihan painiskelija, mutta ne hukkuvat hetkessä pelleauton tyhjentymiseen ja samojen vanhojen temppujen kierrättämiseen illasta, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

Narita on B-lohkon heikko lenkki. Narita tulee myös satavarmasti olemaan jatkokamppailussa vahvasti mukana. Buukkaus ratkaisee lopulta paljon. Katsotaan tilannetta taas ensi vuonna, mutta näillä näkymin vain Jake Leen ottelut täyttävät minut ennakkoon verrattavalla määrällä apatiaa Naritan kanssa. Olen yllättynyt, jos Narita ei ole B-lohkon heikoimmassa ottelussa joka ilta ja on silti jollain ilveellä lohkossaan neljäs tai vielä korkeammalla.

Ottelutärppi: vs Zack Sabre Jr. (Night 9)

Toivo on heitetty, mutta vielä edes Sabreen uskaltaa luottaa. ZSJ on saanut vuodesta toiseen eniten irti myös HoT-Naritasta, eikä tämäkään vuosi liene poikkeus. Odotettavissa näppärää teknistä vääntöä ennen vääjäämätöntä sekoilua.

Drilla Moloney (UnBound Co.)
toinen G1 Climax
paras sijoitus: lohkon yhdeksäs (2025)

Koirat ovat poissa, mutta yksi hauva haukkuu vielä uskollisuuttaan leijonanmerkille. Katsotaan kuinka pitkään.

Viime vuonna Drilla Moloneyn ensimmäinen G1 lähti räjähtävään käyntiin. Kun kohtaaminen YOSHI-HASHIa vastaan ratkoi alkupäivinä lohkon kärkisijaa, tuntuivat asiat olevan aivan mukkelis makkelis ja hyrskyn myrkyn. Siitä toki laannuttiin lopulta lohkon pohjalle, vaikka Moloneylla oli vielä viimeisenä iltana marginaalisen matemaattinen jatkomahdollisuus. Noin muuten Moloneyn vuodesta ei ihan hirveästi ole sanottavaa. Mainittavimpana paikalla ollessaan Moloney ja Shingo Takagi löysivät yhteisen sävelen War Dragons -joukkueena sekä Moloney liittyi muiden sotakoirien tavoin yhteen Unaffliated-porukan kanssa muodostaen lopulta uuden UnBound Co. -tallin. New Japan Cupissa lähtö tuli ensimmäisessä ottelussa ja täysin puskista tulleessa Global-haastossa Moloney jäi nuolemaan näppejään, kun Shota Umino vei vyön nenän edestä.

Niin, Finlay, Clark Connors ja Kidd ovat poissa (viimeisen kohdalla vähän lisää heti seuraavaksi), mutta Moloney on vähän orpona edelleen paikalla. New Beginningissä Moloney kovaan ääneen vannoi, että hän pysyy täällä, mutta katsotaan tilannetta uudestaan seuraavien sopimusneuvotteluiden yhteydessä. Ensimmäinen G1 oli ihan ok, mikä kuvaa Moloneyta muutenkin parhaiten. Joukkuekuvioissa mies toimii paremmin, mutta en toki pahastu G1-täytemiehenä toimimisesta, vaikka Taichin ja/tai YOSHI-HASHIn turnausesiintymisten nimeen vannovat ovatkin varmasti enemmän harmissaan. Dominionissa Moloney sai toki hämmentävän hyvää reaktiota, mutta ei tässä omalla tukkoisella painivainulla mitään seuraavaa gaijin-staraa olla leipomassa, siellä on jo yksi nuorempi britti edellä jonossa.

Jatkoon ei Moloney mene, suuri huomio kiinnittynee lähinnä tulevien ja käynnissä olevien kuvioiden pohjustamiseen. Avausottelu Kiddiä ja päätösottelu Uminoa vastaan jatkavat Dominionissa annettuja alkutahteja enkä myöskään ihmettelisi lainkaan, jos Henarea vastaan pedattaisiin paikka myös “Sotalohhareiden” joukkuemestaruushaastolle.

Ottelutärppi: vs Gabe Kidd (Night 2)

Onko onni onnettomuudessa, että ottelu Gabe Kiddiä vastaan on ainoa avauskierroksen ottelu, jota ei nähdä avausiltana Chicagossa? Sotakoirien välienselvittely sai lisää tulta alleen Dominionissa ja kaksikolla on ehkä enemmän aikaa, valokeilaa ja yhteyttä yleisöön saada jotain irti täyteen ahdetun Amerikan visiitin jälkeen.

Gabe Kidd (AEW)
hallitseva IWGP Global Heavyweight -mestari
neljäs G1 Climax
paras sijoitus: lohkon seitsemäs (2023)

Täällä taas, mutta ehkä hieman yllättäen. Gabe Kidd on tämän vuoden turnauksen ainoa vierailija, mutta on toki läheisesti tuttu naama NJPW-kehissä, onhan hän yksi NJPW:n LA-dojon yksiä menestystarinoita. Vielä hassut puolitoista vuotta takaperin Kidd otteli maagisen ottelun Kenny Omegan kanssa Tokyo Domessa, kantoi leijonanmerkkiä ylpeänä ja sai jopa Hiroshi Tanahashin puhkeamaan onnen kyyneliin. Nyt tuo kaikki tuntuu muinaiselta historialta. Viime vuonna Kiddin G1 katkesi jo avausottelussa kärsittyyn polvivammaan ja mies palasi kehään AEW:n ja NJPW:n Forbidden Door -tapahtumassa, närkästyttäen pitkän linjan purofanit, jotka (ehkä ihan aiheesta) purnasivat Kiddin jättäneen G1 Climaxin kesken vain AEW-matsia varten. Kidd tiputti Global-vyön takaisin Tsujille, vetäisi World Tag Leaguen lävitse saman herrasmiehen kanssa ja kävi uuden vuoden puolella häviämässä vielä pariin otteeseen ennen loikkausta AEW:n puolelle. AEW:ssa Trios-vyö päätyi vyötäisille nopeasti, mutta kaikkosi sieltä myös yhtä pikaisesti huhtikuussa kärsityn olkapäävamman vuoksi. Dominionissa Kidd käväisi kääntymässä, tinttaamassa Uminoa käkättimeen ja haistattelemassa pitkät New Japanille. Vielä toiseksi viimeisessä Korakuenissa ennen turnausta voittamassa Global-vyön Uminolta vain päiviä ennen G1 Climaxin alkamista, koska totta kai, nousten kaksinkertaiseksi Global-mestariksi.

Kidd on vasta palannut kehiin usean kuukauden huilin jälkeen, joten saa nähdä miten hommat sujuvat kahden momentumin seinään katkaisseen loukkaantumisen jälkeen. Ainakin Korakuenin Umino-matsi oli hyvä. Kiddin Dominion-promo sai toki ihan kiinnostumaan G1-rypistyksestä ja Global-vyön kanssa jatkuvasta nahistelusta, mutta samalla tuntuu kuin juna olisi mennyt jo. Jos NJPW-yleisö ei saa kunnon sidettä muodostumaan osa-aikaiseen Takeshitaan, niin en usko että leijonanmerkille kuvainnollisesti persaustaan pyyhkinyt Kidd ei myöskään saa yleisöstä enää samalla tavalla tunnetta irti kuin maagisena iltana Tokyo Domen kattovalojen alla. Reaktiota mies toki saanee, mutta kukaan ei usko Kiddin tuovan enää mitään pysyvää arvoa tai tunnesidosta firmaan. Hyviä otteluita tullaan varmasti näkemään, kehässä mies lienee ehjänä pysyessään lohkonsa kolmanneksi tai neljänneksi varmin suorittaja. On hassua, että vierailijaksi olisi melkein mieluummin ottanut täysin asiaan kuulumattoman kaverin (köhHechiceroköh) tai oikeasti merkittävän ajan poissa olleen ex-NJPW-nimen (köhJayWhiteköh) kuin Kiddiä. Vibat ovat vinksallaan, kuten vanha kansa sanoisi.

Kidd on tietynlaisessa limbossa. Hän on liian tuttu ollakseen vaan vierailija. Hänen on samalla sidottava vielä pari vasta avattua juonilankaa yhteen (Uminon ja Moloneyn kanssa), mutta ei sitten tule olemaan tarpeeksi aktiivisesti paikalla. Parannusta tulee varmasti viime vuoden jumbosijasta, sillä en näe lainkaan mahdottomana edes jatkopaikkaa. Näen jo sieluni silmin pudotuspeliskenaarion, jossa Takeshita ja Kidd ovat vastakkain ja Noojahideen repii pelihousujensa rippeet kahden AEW-painijan kohtaamisesta. Toivon mukaan se ei sitten ole se loppuottelu.

Ottelutärppi: vs Shota Umino (Night 13)

Rakennuspalikat ladottiin osuvasti Dominionissa kahden vanhan kiistakumppanin välille. Korakuenissa avattiin jo yksi otsa ja nähtiin mestaruusvaihdos. Kaksikon edeltävä G1-kohtaaminen jokusen vuoden takaa oli jo dynamiittia, nyt voi toivoa lähinnä samaa kahden entistä hiotumman painijan välillä. Petaa myös aika varmasti syksylle myös toisen ottelun Global-mestaruudesta, joten katsotaan miten trilogian keskimmäinen lopulta vertautuu muihin.

Henare (United Empire)
hallitseva IWGP Heavyweight Tag Team ja NEVER Six-Man Tag Team -mestari
neljäs G1 Climax
paras sijoitus: lohkon kuudes (2024)

Manasoturi palaa G1 Climaxiin yhden välivuoden jälkeen tuplamestarina. Lisää glooriaa ei ole G1 Climaxista herumassa.

Henare (tai HENARE, mutta en jaksa vaihtaa enää capslockilliseen versioon) loukkasi polvensa pahasti loppuvuodesta 2024 World Tag Leaguen loppusuoralla. Polvivamma piti miehen lopulta sivussa yli vuoden päivät, mutta Henare palasi United Empiren “yllätys”jäsenenä Wrestle Kingdomissa. Yhteinen sävel vanhan joukkuepari Great O-Khanin kanssa löytyi ja yhdessä “Holy Semen Army” (älkää kysykö) nousi sekä IWGP Heavyweight Tag Team- että NEVER Six-Man Tag Team -mestareiksi.

Vaikka kaksi vyötä majaileekin harteilla, niin Henaren lienee turha haaveilla suurista saavutuksista. Pari vuotta sitten NEVER Openweight -mestarinakin oli kyyti paikoin aika kylmää, eikä vain buukkauksen ohella. Vuoden 2024 G1 oli kaikin puolin laimea esitys Henarelta, eivätkä toiveeni ole tällä kertaa kovinkaan korkealla ison polvivamman jälkeen. On Henare toki joukkuepuolella näyttänyt ihan pätevältä, mutta ei ole toisaalta myöskään säkenöinyt.

Vaikka Henare on vasta palannut, on hän silti potentiaalisesti yksi turnauksen kulahtaneimmista nimistä. Todellinen vaara on olemassa, että Henare pokkaa ELP-muistopalkinnon muodollisesti pätevänä painijana, jonka pärstävärkin näkeminen lossauttaa kiinnostuksen jämätkin johonkin Haukiputaalle asti. On Henaren työnsarka todistaa olettamukseni vääräksi ja havitella niitä Ishiin G1-saappaita, joita olin jo kovin innokkaasti hänen jalkaansa sovittelemassa muutama vuosi takaperin.

Ottelutärppi: vs Callum Newman (Night 17)

Tallijohtajaa vastaan kärhämöinti voi tässäkin tilanteessa tuottaa jotain herkullista. Vaikka ottelullisesti Henaren suurin potentiaali lymyää jossain NEVER-hengen mätössä, niin ottelu Newmania vastaan voi olla kutkuttavin kerronnalliselta potentiaaliltaan. Tai sitten kaksikko jättää aivot narikkaan ja Henare uhraa itsensä koomisesti loikkaamalla Newmanin lopetusliikkeeseen, mene ja tiedä. Lohkon päätöspäivä lisää myös klassisesti mahdollisuuksia yllätystuloksiin…

OSKAR (UnBound Co.)
ensimmäinen G1 Climax
paras sijoitus: –

Muistatteko Hikuleon? En haluaisi, mutta OSKARissa New Japanilla on käsissään vähän samanlainen paketti, mitä nyt pätevänä versiona.

Oskar Leube astui New Japanin dojoon vuonna 2022, vaikka ensiaskeleet leijonanmerkin maailmaan oli otettu jo vuonna 2019 Bad Luck Falen painikoulussa (koska kuka nyt olisikaan parempi kouluttaja). Muutaman vuoden alakorttimähinöiden jälkeen Leube suuntasi Eurooppaan opintomatkalleen yhdessä vakituiseksi joukkuepariksi päätyneen Yuto Nakashiman kanssa. Paluu tuli syksyllä 2025, kun sukunimensä hyljännyt OSKAR palasi Yuto Icen mukana tuoreella liimaletillä ja Knock Out Brothers -joukkuenimellä varustettuna. KOB ottikin raskaan sarjan joukkuedivisioonan pikaisesti haltuun ja veti päälle puolivuotisen kauden mestareina, hengittäen yllättävää elämää divariin. OSKAR päihitti Yujiro Takahashin G1-karsintaottelussaan, pelastaen samalla maailman Tokyo Pimpsin ja El Hijo del Tokyo Pimpsin kataklysmiseltä ottelulta.

Ice on vienyt joukkueessa pääosin otsikot, mutta ei pitkänhuiskea saksalainen ole tyhjänpalttina vaan seisoskellut kulmauksessaan otteluiden tiimellyksessä. OSKAR on ehtinyt jo näyttää, ettei ole vaan pelkkä kuuman vaihdon voimalla kehään rynnivä jässikkä, vaan osaa olla myös ottavana osapuolena yllättävänkin hyvin. OSKAR on samalla toki myös vielä karkea kehässä ja aika katsomaton kortti yksilökuvioissa. Tuntuu, että OSKAR ei vielä täysin käytä kokoaan parhaalla mahdollisella tavalla hyödykseen, mutta tämä saattaa johtua oikein läiskähtävien lariatien kaipuustani. Todellista boom or bust -potentiaalia OSKARin ensilennolla kyllä on: riittävätkö rahkeet todella G1-vakiokasvoksi vai menevätkö tulevat vuodet sivusta menoa katsellessa?

Ensikertalaisilta tulokkailta ei sovi aivan kauheasti turnausmenestystä odottaa. G1 Climaxin ensimmäisellä yrittämällä ovat (ensimmäisen iteraation jälkeen) Yoshihiro Takayama (2002), Hirooki Goto (2008), Kazuchika Okada (2012) sekä Kenny Omega (2016). Heistä Goto ja Okada tekivät tempun heti opintomatkalta palattuaan, Omega ja Takayama eivät NJPW:n dojon kasvatteja olleet. OSKAR ei tule nimeään tähän listaan liittämään, mutta hän voi pärjätä paremmin kuin moni muu. Syy on selvä: hän on pitkä. Kyllä vain, hirviölisää saattaa tulla sen verran, että OSKAR voi pahimmillaan hillua jatkokamppailussa päätyyn asti, mihin voi viitata viimeisen lohkopäivän koitos Yuya Uemuraa vastaan.

Ottelutärppi: vs Shota Umino (Night 15)

OSKAR ja Umino ovat ehtineet vääntää jo joukkuekuvioissa pariin otteeseen ja ainakin niissä kaksikon yhteispeli on sujunut varsin mallikkaasti. Viime syksynä Umino voitti, kääntyykö kurssi nyt kun OSKAR on kerryttänyt vajaan vuoden lisää kokemusta alleen (ja useammankin kuin kolme yksilöottelua tililleen)?

Aaron Wolf (NJPW)
hallitseva NEVER Openweight -mestari
ensimmäinen G1 Climax
paras sijoitus: –

Kaikki kunnia Knock Out Brotherseille, mutta tämän vuoden debytanteista Aaron Wolf on selkeästi kaikista kiinnostavin nimi.

Aaron Wolf voitti vuoden 2021 Tokion olympialaisissa kultaa miesten judossa 100-kiloisten sarjassa. Siihen päälle palkintohyllystä löytyvät kultamitalit MM-kilpailuista vuodelta 2017 sekä Aasian mestaruuskisoista vuodelta 2021. Wolf kohosi kotimaassaan ihan julkimon asemaan judosaavutustensa ja sitä seuranneen mediamyllytyksen ohessa. Niinpä oli kaikin puolin iso juttu, kun Wolf jätti tatamit taakseen ja siirtyi showpainin ihmeelliseen maailmaan liittymällä New Japanin dojoon kesällä 2025. Siitä sitten pikaisella tahdilla otettiin roolia jo syksyllä, kun Wolf oli napit vastakkain EVILin kanssa. Tämä johti tietysti debyyttiin Tokyo Domessa, jossa Wolf voitti EVILin ja nappasi NEVER Openweight -mestaruuden ensimmäisessä ottelussaan. Aivan tavallisen nuoren leijonan askelmerkkejä ei siis kuljettu. Katsojaluvut televisiossa olivat Hiroshi Tanahashin eläköitymisen ja Wolfin debyytin ansiosta sen verran hyvät, että toimistossa päätettiin kokeilla melkein samaa toistamiseen. Ren Narita ryöväsi vyön takaisin New Beginningissä, joten Wolf jahtasi House of Torturea läpi kevään. Dominionissa potut maksettiin pottuina, kun Wolf kohosi jo toista kertaa lyhyellä urallaan mestariksi. Nyt vuorossa on uran ensimmäinen G1 Climax, vain hieman yli puoli vuotta debyytin jälkeen, kun Wolf päihitti YOSHI-HASHIn karsintaottelussa.

“Japanin Iivo Niskanen” tekee G1-debyytissään historiaa, ollen nopeiten painidebyytistään G1-debyyttinsä päässyt painija. Kakkoseksi jää Kenzo Suzuki, joka vuonna 2000 teki myös debyyttinsä tammikuun Dome-showssa ja osallistui jo samana vuonna G1 Climaxiin, silloin G1 alkoi vain noin kuukautta myöhemmin kuin tänä vuonna. Koko New Japanin kesäturnausten historiassa vuodesta 1974 alkaen Wolfilla on vain pari haastajaa. Vuonna 1989 Antonio Inokin yksi kuningasideoista oli tuoda Japaniin kasa venäläisiä vapaapainijoita ja leipoa heistä showpainijoita. Vuoden 1989 World Cup -turnaukseen osallistuneilla venäläisillä oli showpainikokemusta korkeintaan puolen vuoden ajalta, jos sitäkään, ja otteluita huomattavasti vähemmän kuin aktiivisella Wolfilla, joten Salman Hashimikov, Viktor Zangiev, Timur Zalasov, Andrei Sulsaev ja Vladimir Berkovich pitävät tiukasti paikkansa historian hämärissä. Tähän väliin on hyvä heittää hyvinkin tunnettu knoppitieto: Street Fighter -videopelisarjan Zangief on saanut nimensä innoituksen tältä painija-Zangievilta.

Aaron Wolf ei ole supertulokas, mutta täysin pätevä kokemustasoonsa nähden. On siis aivan selvää, että Wolf saa erityiskohtelua olympiasankaristatuksensa vuoksi, eikä ryönää alakortissa vuositolkulla ennen opintomatkaa ja omia kuvioita. Tavallisimmin debyytistä ensimmäiseen G1 Climaxiin voi vierähtää puoli vuosikymmentä, Wolf on täällä jo nyt ja vielä mestarina siihen päälle. Vaikka Wolf on käytännössä viettänyt koko tähänastisen uransa House of Torturen pelleilyn keskellä (ensimmäisestä 50 ottelusta karmaisevat 47 käytiin HoT:n jäsenistöä vastaan), niin niinä muutamina muina hetkinä Wolf on vaikuttanut ihan potentiaaliselta. Jopa se Domen EVIL-ottelu oli oikopolkujen täyttämänä sangen viihdyttävä kokonaisuus ja kokonaisesitys.

Nyt on kuitenkin tulikokeen paikka. Kuukausi yksilöotteluita erottaa jyvät akanoista ja Wolf heitetään näin nopeasti syvään päätyyn. Kehässä kokonaisuus tulee olemaan äärimmäisen kiinnostava. Mihin Wolf pystyy, paljastaako G1 virheet, kestääkö kunto, miten vastaa yleisö huudoillaan ja lompakoillaan? Buukkaus on toinen äärimmäisen kiinnostava seikka. Tähän asti Wolfin presentaatio on ollut vielä puolittain nuorta leijonaa, mitä nyt on saanut heti debyytistään oman musiikin ja selkeästi laajemman liikerepertuaarin. Kokemattomuus tarjoaa myös takaportin useammallekin isolle tappiolle. Mutta toisaalta, tämä kaveri buukattiin NEVER-mestariksi heti URANSA ensimmäisessä ottelussa. Olisiko lainkaan poissuljettua, että shoot-saavutusten siivittämänä voidaan mennä pitkälle Inokin haamun nyökytellen tyytyväisenä alakerrassa?

Kävi miten kävi, tänä kesänä kaikkien katseet ovat Aaron Wolfissa.

Ottelutärppi: vs Zack Sabre Jr. (Night 17)

Wolf saa mittatikukseen maailman parhaan painijan, mikä voisi mennä vikaan? Aivan kuten naapurilohkon Icella, myös Wolfin kohdalla (lähes) joka ottelu on mielenkiintoinen. Uskon, että ZSJ on se tyyppi, joka voi loihtia irti parhaan mahdollisen kokonaisuuden vihreän Wolfin kanssa. Herkullisesti ottelu nähdään B-lohkon viimeisenä päivänä, ratkotaanko tässä jopa jatkopaikka?

Yleisiä ajatuksia B-lohkosta:

B-lohkossa on mukana yhtä paljon brittejä kuin japanilaisia. Kansalaisuusjakaumalla ei ole mitään käytännön merkitystä, mutta onpa mielenkiintoista huomata tämäkin juttu tässä vaiheessa.

Kahdesta lohkosta B BLOCCU on tänä vuonna se kiinnostavampi ja ennakkoon parempi myös kehätoiminnan puolelta. Toki, Moloney ja Henare voivat olla myös todella laimeita ja Newman on loukkaantumisen vuoksi vielä isompi kysymysmerkki. Tulokkaat OSKAR ja Wolf ovat myös vielä aika mysteerejä yksilöotteluiden verrattaisesta vähyydestä johtuen. Jos suuremmilta sudenkuopilta vältytään, niin B-lohkossa Uemura, ZSJ, Umino ja Kidd pitävät tasoa yllä ja muu joukko toivon mukaan täydentää. Kaupan päälle vielä Wolf äärikiinnostavana debytanttina (ainakin parin alkukierroksen ajan), niin ykköslohko vaikuttaa ennakkoon selvältä.

Kun jatkopaikkoja jaetaan vaan kaksi, niin vain parhaiden ja isoimpien nimien pitäisi yltää jatkoon. Zack Sabre Jr on jatkopaikalla kaiken järjen mukaan. Entinen päämestari ja G1-voittaja on ollut pudotuspeleissä kolme vuotta putkeen enkä näe putken jatkolle erityisempiä esteitä. Toiselle jatkopaikalle huudan Uemuraa, kun kerta kaveri on oma valintani tämän vuoden voittajaksi. Toinen voi kuitenkin hyvinkin tipahtaa kyydistä, sillä ainoastaan Henare, Moloney ja OSKAR huutavat etukäteen ottavansa lohkon pohjapaikat haltuun. Muilla, jopa Naritalla, on ihan realistiset eväät mennä vähintään välierävaiheeseen häviämään.

Jatkoveikkaukset: Yuya Uemura, Zack Sabre Jr

Aikataulu ja ottelukortit:

Night 1 (11.7. Chicago) – Lähetys alkaa Suomen aikaa sunnuntaina 12.7. klo 03.00

B-lohko: Aaron Wolf vs Henare
A-lohko: Shingo Takagi vs Jake Lee
B-lohko: OSKAR vs Ren Narita
A-lohko: Yuto Ice vs Great O-Khan
B-lohko: Zack Sabre Jr. vs Shota Umino
A-lohko: Hirooki Goto vs SANADA
B-lohko: Yuya Uemura vs Callum Newman
A-lohko: Ryohei Oiwa vs Oleg Boltin
Pääottelu – A-lohko: Yota Tsuji vs Konosuke Takeshita

Night 2 (18.7. Hokkaido) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 11.00

Shota Umino & Taisei Nakahara vs Aaron Wolf & Tatsuya Matsumoto
Callum Newman & Zane Jay vs Ren Narita & Dick Togo
Yuya Uemura & Masatora Yasuda vs Zack Sabre Jr. & Hartley Jackson
B-lohko: Gabe Kidd vs Drilla Moloney
A-lohko: Great O-Khan vs SANADA
A-lohko: Konosuke Takeshita vs Jake Lee
A-lohko: Oleg Boltin vs Yuto Ice
A-lohko: Ryohei Oiwa vs Shingo Takagi
Pääottelu – A-lohko: Hirooki Goto vs Yota Tsuji

Night 3 (19.7. Hokkaido) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 08.00

Hirooki Goto & Tatsuya Matsumoto vs Jake Lee & Zane Jay
Ryohei Oiwa & Hartley Jackson vs Great O-Khan & Jacob Austin Young
Konosuke Takeshita & Toru Yano vs Yuto Ice & Gedo
Yota Tsuji & Daiki Nagai vs SANADA & Yoshinobu Kanemaru
Oleg Boltin & Masatora Yasuda vs Shingo Takagi & Taiji Ishimori
B-lohko: Shota Umino vs Aaron Wolf
B-lohko: Drilla Moloney vs Henare
B-lohko: Gabe Kidd vs OSKAR
B-lohko: Callum Newman vs Ren Narita
Pääottelu – B-lohko: Yuya Uemura vs Zack Sabre Jr

Night 4 (21.7. Miyagi) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 12.30

Shota Umino & Taisei Nakahara vs Ren Narita & Dick Togo
Yuya Uemura & Masatora Yasuda vs Drilla Moloney & Daiki Nagai
OSKAR & Gedo vs Henare & Jacob Austin Young
Zack Sabre Jr. & Hartley Jackson vs Callum Newman & Zane Jay
A-lohko: Hirooki Goto vs Jake Lee
A-lohko: Ryohei Oiwa vs Great O-Khan
A-lohko: Konosuke Takeshita vs Yuto Ice
A-lohko: Yota Tsuji vs SANADA
Pääottelu – A-lohko: Oleg Boltin vs Shingo Takagi

Night 5 (22.7. Niigata) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 12.30

Hirooki Goto & Tatsuya Matsumoto vs Great O-Khan & Jacob Austin Young
Jake Lee & Zane Jay vs SANADA & Yoshinobu Kanemaru
Konosuke Takeshita & Toru Yano vs Oleg Boltin & Masatora Yasuda
Yuto Ice & Gedo vs Ryohei Oiwa & Hartley Jackson
Yota Tsuji & Daiki Nagai vs Shingo Takagi & Taiji Ishimori
B-lohko: Aaron Wolf vs Gabe Kidd
B-lohko: OSKAR vs Henare
B-lohko: Yuya Uemura vs Drilla Moloney
B-lohko: Zack Sabre Jr. vs Callum Newman
Pääottelu – B-lohko: Shota Umino vs Ren Narita

Night 6 (25.7. Tokio) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 12.30

Aaron Wolf & Tatsuya Matsumoto vs OSKAR & Gedo
Henare & Jacob Austin Young vs Ren Narita & Dick Togo
Drilla Moloney & Daiki Nagai vs Callum Newman & Zane Jay
Shota Umino & Toru Yano vs Yuya Uemura & Satoshi Kojima
A-lohko: Hirooki Goto vs Great O-Khan
A-lohko: Jake Lee vs SANADA
A-lohko: Konosuke Takeshita vs Oleg Boltin
A-lohko: Ryohei Oiwa vs Yuto Ice
Pääottelu – A-lohko: Yota Tsuji vs Shingo Takagi

Night 7 (26.7. Tokio) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 09.00

Oleg Boltin & Masatora Yasuda vs Jake Lee & Zane Jay
Ryohei Oiwa & Hartley Jackson vs SANADA & Yoshinobu Kanemaru
Konosuke Takeshita & Toru Yano vs Great O-Khan & Jacob Austin Young
Hirooki Goto & Tatsuya Matsumoto vs Shingo Takagi & Taiji Ishimori
Yota Tsuji & Daiki Nagai vs Yuto Ice & Gedo
B-lohko: OSKAR vs Aaron Wolf
B-lohko: Henare vs Ren Narita
B-lohko: Drilla Moloney vs Callum Newman
B-lohko: Zack Sabre Jr. vs Gabe Kidd
Pääottelu – B-lohko: Shota Umino vs Yuya Uemura

Night 8 (29.7. Osaka) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 12.30

Shota Umino & Taisei Nakahara vs Henare & Jacob Austin Young
Yuya Uemura & Masatora Yasuda vs Aaron Wolf & Tatsuya Matsumoto
Drilla Moloney & Daiki Nagai vs OSKAR & Gedo
Zack Sabre Jr. & Hartley Jackson vs Ren Narita & Dick Togo
A-lohko: Oleg Boltin vs Jake Lee
A-lohko: Ryohei Oiwa vs SANADA
A-lohko: Konosuke Takeshita vs Great O-Khan
A-lohko: Hirooki Goto vs Shingo Takagi
Pääottelu – A-lohko: Yota Tsuji vs Yuto Ice

Night 9 (31.7. Kagawa) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 12.30

Oleg Boltin & Masatora Yasuda vs SANADA & Yoshinobu Kanemaru
Hirooki Goto & Tatsuya Matsumoto vs Konosuke Takeshita & Toru Yano
Yuto Ice, Shingo Takagi & Gedo vs Jake Lee, Great O-Khan & Jacob Austin Young
Yota Tsuji vs Daiki Nagai vs Ryohei Oiwa & Hartley Jackson
B-lohko: OSKAR vs Drilla Moloney
B-lohko: Shota Umino vs Henare
B-lohko: Zack Sabre Jr. vs Ren Narita
B-lohko: Callum Newman vs Gabe Kidd
Pääottelu – B-lohko: Yuya Uemura vs Aaron Wolf

Night 10 (1.8. Hiroshima) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 11.00

Aaron Wolf & Taisei Nakahara vs Drilla Moloney & Daiki Nagai
Shota Umino & Tatsuya Matsumoto vs Callum Newman & Zane Jay
Yuya Uemura & Masatora Yasuda vs Ren Narita & Dick Togo
OSKAR & Gedo vs Zack Sabre Jr. & Hartley Jackson
A-lohko: Oleg Boltin vs SANADA
A-lohko: Yuto Ice vs Jake Lee
A-lohko: Shingo Takagi vs Great O-Khan
A-lohko: Yota Tsuji vs Ryohei Oiwa
Pääottelu – A-lohko: Hirooki Goto vs Konosuke Takeshita

Night 11 (2.8. Fukuoka) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 12.00

Hirooki Goto & Tatsuya Matsumoto vs Ryohei Oiwa & Hartley Jackson
Yuto Ice & Gedo vs SANADA & Yoshinobu Kanemaru
Jake Lee & Zane Jay vs Great O-Khan & Jacob Austin Young
Oleg Boltin, Konosuke Takeshita & Toru Yano vs Yota Tsuji, Shingo Takagi & Daiki Nagai
B-lohko: Aaron Wolf vs Drilla Moloney
B-lohko: OSKAR vs Zack Sabre Jr.
B-lohko: Yuya Uemura vs Ren Narita
B-lohko: Henare vs Gabe Kidd
Pääottelu – B-lohko: Shota Umino vs Callum Newman

Night 12 (6.8. Tokio) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 12.30

Yuya Uemura & Masatora Yasuda vs Henare & Jacob Austin Young
Aaron Wolf & Tatsuya Matsumoto vs Ren Narita & Dick Togo
OSKAR & Gedo vs Callum Newman & Zane Jay
Drilla Moloney & Daiki Nagai vs Zack Sabre Jr. & Hartley Jackson
A-lohko: Yuto Ice vs SANADA
A-lohko: Jake Lee vs Great O-Khan
A-lohko: Ryohei Oiwa vs Hirooki Goto
A-lohko: Konosuke Takeshita vs Shingo Takagi
Pääottelu – A-lohko: Oleg Boltin vs Yota Tsuji

Night 13 (8.8. Kanagawa) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 12.30

Hirooki Goto & Tatsuya Matsumoto vs Oleg Boltin & Masatori Yasuda
Ryohei Oiwa & Hartley Jackson vs Jake Lee & Zane Jay
Konosuke Takeshita & Toru Yano vs SANADA & Yoshinobu Kanemaru
Yota Tsuji & Daiki Nagai vs Great O-Khan & Jacob Austin Young
Shingo Takagi & Taiji Ishimori vs Yuto Ice & Gedo
B-lohko: Drilla Moloney vs Zack Sabre Jr.
B-lohko: Yuya Uemura vs Henare
B-lohko: Aaron Wolf vs Ren Narita
B-lohko: OSKAR vs Callum Newman
Pääottelu – B-lohko: Shota Umino vs Gabe Kidd

Night 14 (9.8. Gunma) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 09.00

Shota Umino & Taisei Nakahara vs OSKAR & Gedo
Aaron Wolf & Tatsuya Matsumoto vs Callum Newman & Zane Jay
Drilla Moloney & Daiki Nagai vs Ren Narita & Dick Togo
Zack Sabre Jr. & Hartley Jackson vs Henare & Jacob Austin Young
A-lohko: Ryohei Oiwa vs Jake Lee
A-lohko: Konosuke Takeshita vs SANADA
A-lohko: Yota Tsuji vs Great O-Khan
A-lohko: Hirooki Goto vs Oleg Boltin
Pääottelu – A-lohko: Shingo Takagi vs Yuto Ice

Night 15 (11.8. Mie) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 11.00

Oleg Boltin & Masatora Yasuda vs Great O-Khan & Jacob Austin Young
Shingo Takagi & Taiji Ishimori vs SANADA & Yoshinobu Kanemaru
Yota Tsuji & Daiki Nagai vs Jake Lee & Zane Jay
Hirooki Goto & Tatsuya Matsumoto vs Yuto Ice & Gedo
B-lohko: Zack Sabre Jr. vs Henare
B-lohko: Drilla Moloney vs Ren Narita
B-lohko: Aaron Wolf vs Callum Newman
B-lohko: OSKAR vs Shota Umino
Pääottelu – B-lohko: Yuya Uemura vs Gabe Kidd

Night 16 (12.8. Shizuoka) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 12.30 – turnausotteluiden järjestys paljastetaan tapahtuman alussa

Yuya Uemura & Masatora Yasuda vs OSKAR & Gedo
Callum Newman & Zane Jay vs Henare & Jacob Austin Young
Aaron Wolf & Tatsuya Matsumoto vs Zack Sabre Jr. & Hartley Jackson
A-lohko: Hirooki Goto vs Yuto Ice
A-lohko: Oleg Boltin vs Great O-Khan
A-lohko: Yota Tsuji vs Jake Lee
A-lohko: Shingo Takagi vs SANADA
A-lohko: Konosuke Takeshita vs Ryohei Oiwa

Night 17 (13.8. Tokio) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 12.30 – turnausotteluiden järjestys paljastetaan tapahtuman alussa

B-lohko: Shota Umino vs Drilla Moloney
B-lohko: Callum Newman vs Henare
B-lohko: Gabe Kidd vs Ren Narita
B-lohko: Zack Sabre Jr. vs Aaron Wolf
B-lohko: Yuya Uemura vs OSKAR

Night 18 (15.8. Tokio) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 09.00

A-lohkon voittaja vs B-lohkon toinen
B-lohkon voittaja vs A-lohkon toinen
Hiroyoshi Tenzanin eläköitymisottelu

Night 19 (16.8. Tokio) – Lähetys alkaa Suomen aikaa klo 09.00

G1 Climaxin loppuottelu